Pala Suomea tunnin päästä Tokiosta / Muumin Valley Park ja Metsä

Tunnin päästä Tokiossa löytyy suomalaiselta tuntuva kesäparatiisi. Niin, ja tietysti maaliskuussa avattu Muumin Valley Park!

 Edellisviikolla Instagramin direct-boksiini tipahti viesti: "Hei! Olen ensi viikonloppuna Tokiossa. Ajattelin mennä lauantaina Saitaman muumipuistoon. Haluaisitko lähteä mukaan?" No totta kai halusin!

Viestin takana oli Kiotossa japania opiskeleva Anni, jonka kanssa yhteinen sävel löytyi nopeasti, ja tunnin lähijunamatka Tokion Ikebukurosta Hannōn asemalle kului kuin siivillä (470 ¥ / suunta). Sitten otimme paikallisbussin kohteeseen Metsä (200 ¥ / suunta). Kyllä, oikein luit!

Bussi oli tukossa, parkkipaikalta kävelimme Muumin Valley Park -opasteiden johdattamana kohti järven rantaa. Muumin Valley Park sijaitsee Hannōn kaupungissa, samassa Saitaman prefektuurissa missä Kawagoekin, josta aiemmin kirjoitin.

Japanin Muumilaaksoon kannattaa suunnata niin aikaisin, kuin mahdollista. Puiston suosituimpiin nähtävyyksiin lukeutuvaan Muumitaloon on nimittäin vain rajatusti lippuja saatavilla. Olimme paikalla puiston ovilla varttia ennen avaamisaikaa ja jono niin pitkä, että portit hädin tuskin näkyivät.

Heti puiston porteista sisään päästyämme kiirehdimme jonottamaan Muumitalon lippuja. Ne menivät kuin kuumille kiville - meidän kohdallamme jäljellä oli lippuja vasta 14.30 alkavaan kierrokseen.

Summa summarum: Tule paikalle arkipäivänä. Viikonloppuna kannattaa olla paikalla vähintään varttia ennen puiston avaamisaikaa, kuten me, mutta on varmempaa olla paikalla aiemmin. 

Mitä siellä on?

Puisto koostuu kolmesta osasta: Yksinäiset vuoret, Muumilaakso ja Poukama. Tuntui aivan hassulta olla japanilaisten seassa todennäköisesti ainoa, joka ymmärsi suomeksi kirjoitettujen kylttien sisällön.Tekemistä löytyy sekä lapsille että aikuisille. Puiden varaan rakennettu Hemulin leikkipaikka näytti jokaisen lapsen unelmalta ja kuulemma puistoon on piilotettu Muumin kultaisia häntiä bongailtavaksi.  Valitettavasti osa nähtävyyksistä vaatii erillistä lippua, Muumitalon lisäksi Merenhuiske-teatteri ja Taikurin seikkailupaikka, jossa pääsee kokeilemaan vaijerilla järven yli liukumista. 

Syöminen puistossa

Alueelta löytyy muutama ravintola – ei kovin halpaa, mutta annokset näyttivät söpöiltä. Lettulan jättimäinen very berry lettu -annos sai jaettunakin kaksi ihmistä ähkyyn. Sen marjaisa maku oli oikein kelpo.Puistosta löytyy paljon ihanan näköisiä ruokapaikkoja järven äärellä. Luulen, että paras lounas löytyy sieltä ja omasta eväskorista!> Jättimäinen Very Berry Lettu maksoi n. 2300 ¥.

Kokemus

Kolmikerroksinen näyttelytalo Kokemus on herättänyt eloon Kuinkas sitten kävikään? -klassikon. Toisessa kerroksessa voi ihmetellä kaikkia lukuisia hahmoja ja kaunista Muumilaakson pienoismallia.Vaihtuvassa näyttelyssä on Tove Janssonin maalaustaidetta ja grafiikkaa – replikoina tosin, sillä aidot versiot ovat Suomessa.

Kokemuksesta löytyy myös ravintola ja kauppa, jossa on kuulemma maailman suurin muumituotteiden valikoima. Suomalaiselle kiinnostavinta oli bongailla muumeja tyypillisissä japanituotteissa, kuten syömäpuikoissa ja sobakulhoissa. Jälkimmäisen melkein ostin kotiini, kunnes havahduin järkiini.

> Kokemus -keskus näyttelyineen kuuluu puistolipun hintaan.

Emma-teatteri

Ihan kuten Naantalissakin, myös Saitamasta löytyy Emma-teatteri. Taikurin hattu -tarina on siellä saatu näyttämölle ainakin lapsia viihdyttävään muotoon.

Katsoin sen kuitenkin kahdesti – ehkä pikkulapsitasoisen Japanin takia, jota minäkin ymmärsin, tai ehkä komeaäänisen Nuuskamuikkusen.

> Emma-teatterin esitykset kuuluvat puiston sisäänpääsyyn. Esitykset klo 11, 15 ja 16.30, säävaraus.

Muumitalo

Puiston ehdoton helmi on Muumitalo. Pikkuiseen taloon päästetään kerrallaan vain pieni määrä ihmisiä. Muumimamman keittiöstä löytyy vadelmahilloa ja kardemummaa suomalaisin etiketein, pöydällä pitsiliinan päällä letut ja ruisleivät odottavat syöjiään.Oppaan innokkaisiin selityksiin on helppo mennä mukaan, vaikkei kaikkea ymmärtänytkään. Satuun oli helppo uppoutua ja ihmetellä yksityiskohtia.

Oli hassua, miten kierroksella ei ollut mukana yhtäkään lasta. Suurin osa oli keski-ikäisiä naisia ystävineen ja he innoissaan osoittelivat ja kuvasivat muumitalon yksityiskohtia. Olisinpa uskaltautunut kysymään, mikä heitä muumeissa viehättää! (Ei sillä, että olisin japaninkielistä vastausta välttämättä ymmärtänyt!)

> Muumitalokierroksen lippuja voi ostaa netistä täältä tai aamuisin automaatista tarpeeksi ajoissa paikan päälle saapumalla. Kierroksen hinta on 1000 jeniä.

Kaupat

Alueella on muumikauppaa jos jonkinmoista: Posti myy paperitavaraa, monelle hahmoista on omat nimikkokauppansa. Oli hauska bongailla pehmoleluina myös harvinaisempia hahmoja ja uusia versioita tutuista. Kuten pinkkimekkoisen Pikku Myyn ja Mörön joka oli saanut käteensä ruusun.

Välillä hintataso toki nauratti: esimerkiksi muumikääreisiin puetusta Omar-karkkipussista pyydettiin n. 10€ hintaa.

Niin ja tietysti ne kuuluisat muumimukit, joista on kirjoitettu Suomessa asti. Loppuunmyytyjä olivat, edelleen!

Hahmot

Kun kaikki paikat alkoi olla kierretty, oli mielessä yksi selkeä epäkohta. Missä ovat kaikki muumihahmot?

Vasta yhden maissa muumihahmoja alkoi näkyä puiston poluilla. Selfiejonot äityivät pitkiksi. Oli mahtavaa huomata, miten hyvin he eläytyivät omiin hahmoihinsa. Pikku Myy juoksenteli ihmisten seassa irvistellen, Niiskuneiti hyppelehti hurjaa vauhtia valtavasta muumiasustaan huolimatta.

(Välihuomio: voi olla, että niin ne tekevät Naantalissakin! Itse en oikein muista, kun olen viimeksi ollut siellä pikkulapsena...)

Kenelle?

Saitaman ja Naantalin Muumimaailman suurin ero tuntuu olevan kohderyhmässä. Odotin näkeväni enemmän lapsiperheitä ja korkeintaan muutamia aikuisia – vaikkapa itseni lailla muumien kanssa kasvaneita milleniaaleja nostalgiareissulla. Sen sijaan näin paljon vanhempia naisseurueita. Ja toki muutaman pikkulapsiperheen.

Hassuinta oli, miten moni oli pukeutunut puistoon suosikkihahmokseen. Näin monta Nuuskamuikkusta ja kaverukset Pikku Myy-asuissa. Niin – ja he eivät todellakaan olleet lapsia!Vahvojen Suomi-kytköksien takia kohde on kiinnostava kenelle tahansa suomalaiselle, joka tahtoo nähdä miltä muumifanius näyttää nousevan auringon maassa.

> Muumin Valley Parkin sisäänpääsy maksaa 1500 ¥ aikuisilta, 1000 ¥ lapsilta.

+ Metsä Village

Muumin Valley Parkin naapurista löytyy Metsä Village - pieni pala Suomea ja Ruotsia Miyazawa-järven rannalla. On helppo unohtaa olevansa Japanissa. Voi katsella soutelijoita ja rentoutua samanlaisissa puisissa aurinkotuoleissa, joita löytyy Suomen terasseilta. Ilahduin sukupuolineutraalista vessasta, jossa oli mukana sateenkaarisymboli. (Ei mennä siihen, että ne todennäköisesti saattavat olla koko Japanin ainoat...)

Nordic-kahvilan astiat ovat Arabiaa, kauppakeskuksesta löytyy karpalolonkeroa ja suomalaista kolmoskaljaa. Yläkerrassa on pikkuinen TRE-myymälä ja muuta Suomi-designia – paikka on täydellinen japanilaisille annettavien lahjojen ostamiseen, jos niitä ei muistanut tuoda Suomesta!

Nordic-kahvilassa kuuluu syömisen jälkeen jättää astiat pöytään suomalaiseen tapaan, toisin kuin kahviloissa Japanissa yleensä. Kahden kuukauden oleilun jälkeen se tuntui lähes brutaalilta! 

Muumin Valley Parkista suomeksi videomuodossa Lanttimatkojen kanavalla:

Previous
Previous

Tokion Aoyama Flower Market - iltapäiväteellä kukkakaupassa

Next
Next

Yhdeksäs viikko Japanissa / kuulumiset listoina ja videona!