Risteilyllä Sumida-joella Asakusasta Hamarikyu-puutarhaan

Tokioon saa toisen vinkkelin mereltä päin katsellessa. Risteilyjä Tokion Sumida-joella on monenlaisia, vaatimattomammista lautoista lounas- ja illallisristeilyihin. Testissä lautta-ajelu Asakusasta Hamarikyu-puutarhaan.

 Oli viimeinen kokonainen päiväni hostellissa Asakusassa. Sää oli kaunis ja kuulas, tahdoin tehdä jotain mitä en ole vielä Tokiossa ehtinyt kokemaan. Nimittäin nähdä Tokion mereltä päin.Iso osa laivoista ja risteilyistä lähtee Asakusasta, josta ainakin Tokyo Cruise seilailee Hamarikyu-puutarhaan, Toyosuun, Obaidaan ja Hinoden laituriin. Valitsemani veneajelu Asakusasta Hamarikyu-puutarhaan sisälsi myös puutarhan pääsylipun (yht. 980¥). Infoa laivan aikatauluista ja reiteistä löytyy täältä.

Maisemia on luvassa heti Asakusan lähtölaiturista irtaannuttua – Japanin korkein rakennus Tokyo Sky Tree ja Asahi-oluen pääkonttori kullanvärisine arkkitehtuureineen. (Jokainen saa itse päättää, näyttääkö sen päällä komeileva veistos enemmän liekiltä vai kakalta.)

Lautta-ajelu kestää puolisen tuntia, samaan aikaan laivan kovaäänisistä selitetään mitä laivan kummallakin puolella milloinkin näkyy.Kaikki näyttää paremmalta kirsikankukilla.Parhaiten varustautuneilla oli oma viltti mukana, huhtikuun alun ilma kun oli varsin viileä.Kyllä nyt aina pitää veneen seinällä rauhanjulistus olla. Kaksin kappalein, molemmin puolin lauttaa.Futonit roikkuvat niin korkeiden talojen parvekkeilla, että ihmettelen miten ihmiset uskaltavat. Mitä jos tuuli vie pyykit mennessään?Pilvenpiirtäjiä pilvenpiirtäjien perään.Laivan kapteeni.

Hamarikyu-puutarha

Hamarikyu on yksi Tokion kuuluisimmista puutarhoista. Se oli ennen shogunaatin palatsi ja osa entisen Edon kaupungin ulointa muuria. Nykyisin puutarha on erikoinen yhdistelmä vanhaa ja uutta, kun perinteisen puutarhan takana nousevat pilvenpiirtäjät. Puutarhan erikoisuus on erilaiset suolavesialtaat ja minikokoiselta saarelta löytyvä perinteinen teehuone.

Kirsikankukat näyttivät upeilta täälläkin. Vaikka oltiin huhtikuun puolella, osa muualla jo putoilevista kukista oli täällä vasta avautumassa. Ehkä mereltä tuleva viima vaikuttaa asiaan.

Puiston mielenkiintoisin osuus itselleni oli vanhat rakennukset. Iso osa niistä oli varattu Edo-kauden yläluokan harrastukselle, haukkametsästykselle. Ideana on vangita haukkoja luonnosta ja kesyttää ne tottelemaan ihmistä, mutta hyökkäämään silti pienempien lajien kimppuun. (Haukkametsästys on edelleen sallittua monissa Euroopan maissa ja Lähi-idässä. Kyseessä ei ole ilmeisesti kovin suosittu ilmiö, sillä haukkojen kouluttaminen on niin haastavaa.)

Näissä huoneissa on yläluokka hengaillut metsästysjahteja odotellen. Ainakin osa rakennuksista (ellei jopa kaikki) on rakennettu myöhemmin uudelleen vanhan mukaiseksi.

Tapa on luonnonmullistusten runtelemassa ilmeisesti Japanissa yleinen. Koenkin usein museoissa hämmennystä, kun en tiedä mikä esillä olevista esineistä on aito ja mikä replika. (Kirjoitusmerkkien lisää opiskelu auttaisi varmasti tätäkin asiaa!)

Täällä Hamakiryun alueella metsästettiin haukkojen avulla ankkoja, jotka saatiin houkuteltua kaivettuun ojaan houkutuslintua käyttämällä.

Näissä ojissa metsästys tapahtui. Nyky-Tokion kurki on onneksi turvassa pataan joutumiselta!

Tokiossa on kevättä ilmassa, vanhojen kukkalajien tiputtaessa terälehtensä ovat seuraavat vuorossa valmiina. Myös Hamarikyussa sakura näytti kaunilta.

Myös tässä puutarhassa on piknikeille varattu niitty, jonne voi tulla eväitten kanssa. Itse en taaskaan muistanut ostaa eväitä valmiiksi, joten päätin lähteä läheiselle Tsukiji-kalatorin ulkotorille syömään jotain. (Paikka oli kuihtunut valtavasti sitten viime visiitin vuonna 2016. Muutaman korttelin sisällä oli yli viisi Sushizanmai-ketjuravintolaa ja hallissa vain muutama hassu kalamyyjä. Vanha sisätori, jossa pidettiin mm. kuuluisia tonnikalahuutokauppoja, on siirtynyt Toyosuun viime lokakuussa.)

Edo-kaudella istutettu mänty.

Tsukijin jälkeen matka jatkui vielä Japanin ainoaan mainosmuseoon. Se sijaitsi kivenheiton päässä sekä Hamarikyusta että Tsukijista.

The Ad Museum Tokyon esittelypostaus erikseen täällä.


—Ajankohtaisimmat kuulumiset löytyvät Instagramin storystä, tällä hetkellä seikkaillaan vaihto-oppilaana Tokiossa. Seuraa matkaani Instagramissa @iidaeli, Facebookissa Iida in Translation tai tätä blogia blogit.fi:ssä ja Bloglovinissa!

Previous
Previous

Testissä: missä on Tokion paras sakura? / Osa 2

Next
Next

Ensimmäinen viikko Japanissa / asioita, joita olin unohtanut