Lähimatkailuvinkki: Turun Aboa Vetus & Ars Nova

Olen Turun seudulta kotoisin, joten piipahtelen siellä aina aika-ajoin. Usein sukulaisvisiitteihin sisältyy myös kulttuuriohjelmaa. Tällä kertaa kohteeksi valikoitui Aboa Vetus & Ars Nova.

Olen käynyt Aboa Vetus & Ars Novassa viimeksi ekaluokan luokkaretkellä. Muistan kylmät vanhat rauniot ja kubistisen näyttelyn, jossa oli Victor Vasarelyn geometrisia teoksia. (On outoa, että muistan taiteilijan nimen, yleensä nimimuistini on surkea. Ehkä se kuvaa innostustani - kyseessä taisi olla ensimmäinen kerta, kun näin jotain muuta kuin perinteistä maalaustaidetta!)

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin oli ihan paikallaan tarkistaa, pitivätkö muistikuvani museosta enää ollenkaan paikkaansa. 

Nykytaidetta Ars Novassa

Museo koostuu kahdesta osasta - historiallisesta Aboa Vetuksesta ja nykytaidetta esittelevästä Ars Novasta, joka on kooltaan varsin pieni. Näkemässäni näyttelyssä kuraattoreina toimivat koululaiset. Teosten vieressä oli heidän kirjoittamiaan lappuja, jotka kommentoivat teoksia ja pohtivat niiden merkityksiä.Näkökulma tuntui raikkaalta. Monesti tuntuu, että taidemielipiteitä laukoakseen pitäisi olla kriitikko tai taiteilija, ja muiden mielipiteillä ei ole niin suurta merkitystä. Mutta se ei pidä paikkaansa - taide on kaikille! <3> "Koululaiset kuraattoneina"-näyttely on esillä 17.3. asti. Tulevia näyttelyitä voi tutkia täällä.

Kerroksellinen Aboa Vetus

Rakennuksen kerroksellisuus näkyy kiehtovalla tavalla heti aulasta asti. Lattiassa oli lasisia kurkistusaukkoja, joista näkyi vanhan talon raunioita ja isompi kivijalka sulautui osaksi museokahvilaa.Aboa Vetus on Suomen ainoa arkeologinen museo. Se esittelee keskiaikaisten kivitalojen rauniot, joiden välissä kulkee Luostarin jokikatu.Raunioiden kukoistuksen hetkillä Turku oli Ruotsin toiseksi suurin kaupunki. Se näkyi vaurautena - arkeologisissa kaivauksissa löytyi paljon tuontiesineitä ja mm. lasten kenkiä, joita harva raaski ostaa.Eri tilojen tunnelmia oli rakennettu myös äänimaisemin ja pääseepä museon sisällä kirkkoonkin. Modernit led-valot piirtävät kauniisti sen kattoon sortuneet katedraalit. 

Elämyksiä isoille ja pienille

Aboa Vetus & Ars Nova on huomioinut erilaiset museovieraat erityisen hyvin. Sympaattisen ysärihenkisessä tietopelissä pääsee kokeilemaan, riittävätkö keskiaikatiedot talon pystyttämiseen. Puisten ämpäreiden kokoamista sai kokeilla itse ja napeista painellen kuunnella erilaisten keskiaikaisten soittimien ääniä.

Lapsikävijöille löytyi paljon omaa puuhaa. Keskiaikaisesta talosta oli rakennettu nukkekotiversio ja Luutarha -pysyväisnäyttelyssä aikuinen joutui kyyristelemään, sillä eläinten luut oli aseteltu lasten katselukorkeudelle. Nuo kaikki esillä olevat luut olivat löytyneet Aboa Vetuksen alueelta arkeologisten kaivausten yhteydessä.Arkeologisia kaivauksia tehdään muuten museon alueella edelleen. Esimerkiksi viime kesän ohjelmanumerona museon pihalla pääsi vakoilemaan arkeologeja työssään. 

Kartanohistoriaa

Vuonna 1928 tupakkatehtailija Hans von Rettig rakennutti Turun Aurajokirantaan näyttävän Villa von Rettigin perheensä kodiksi. Nyttemmin tuo rakennus tunnetaan Aboa Vetus & Ars Novana. Kahvilan takaa lähtevistä portaista pääsi yläkerroksen näyttelyyn, joka esitteli kartanon loistoa.Valtaosa näyttelystä koostui selitetauluista ja valokuvasuurennoksista, esineistöä oli jäljellä harmillisen vähän. "Yleensä siellä on tauluja", kommentoivat äitini ja mummini.Ehkä ne olivat lainassa muualla vierailukerralla? Pitää palata joskus myöhemmin ottamaan selvää.> "Rettigin palatsi 90 vuotta"-näyttely esillä 26.5.2019 asti.

+ Maisemat

Vaikka rakennushistoriallinen näyttely ei erityisemmin kiinnostaisi, portaat kannattaa kuitenkin nousta. Museon ylimmästä kerroksesta on nimittäin kauniit näkymät Aurajokivarteen ja Tuomiokirkon suuntaan. Olisipa päässyt parvekkeelle!

> Museolippu saatu ilmaiseksi pressikortilla. Lippujen hinnat: aikuinen 10 €, alennusryhmät 7 €. Viikonloppuisin Aboa Vetus & Ars Nova tarjoilee myös brunssia (19,90€), jota Turun brunsseja testaillut siskoni on hehkuttanut. ---

Pysy mukana:

Facebookissa: Iida in Translation

Intagram: @iidaeli

Bloglovin täällä

Blogit.fi täällä

Previous
Previous

Miten välttää Kioton ruuhkat?

Next
Next

Naran valofestivaali Nara to Kae - ensimmäistä kertaa matsurissa